Tekonurmikentille kasviperäisiä täyteaineita – Käpylään kokonaan täyteaineeton kenttä

Helsingin Myllypuron ja Pitäjänmäen tekonurmikentät on uusittu sellaisilla rakenteilla, jollaisia muualla Suomessa ei ole vielä nähty. Näiden kenttien täyteaineena käytetään maissirouhetta. Maissirouhe on kasviperäisenä täytteenä huomattavasti ekologisempaa kuin esimerkiksi kumirouheet, sillä maissirouhe ei esimerkiksi sisällä mikromuovia tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Aiemmin Helsingin kentillä on käytetty kasviperäisinä täyteaineina myös oliivinkivi- ja puurouhetta.

Lisäksi Myllypuron ja Pitäjänmäen kenttien itse tekonurmissa on käytetty käherrettyä nukkalankaa suoran nukkalangan lisäksi. Käherretty nukkalanka sitoo täyteaineen paremmin kenttään ja estää sen leviämistä.

Käpylässä päästään puolestaan pelaamaan aivan uudenlaisella tekonurmella. Käpylän kentälle asennetaan Helsingin ensimmäinen tekonurmi, jossa ei käytetä minkäänlaisia täyteaineita. Käpylässä kentälle on asennettu joustoalusta, jonka myötä täyteaineettomaan kenttään saadaan kimmoisuutta ja käyttömukavuutta. Käpylän kenttä voidaan talvella myös jäädyttää luistelua varten.

– Helsinki on edelläkävijä jalkapallotekonurmien määrässä. Siksi meillä rakennetaan ja uusitaan vuosittain kenttiä. Helsingin pitää olla tämän vuoksi myös edelläkävijä tekonurmien ympäristökriteereissä. Meidän pitää testata ja etsiä Suomen olosuhteisiin sopivaa tekonurmea, joka täyttää sekä pelaajien että ympäristön asettamat kriteerit. Samalla teemme työtä myös muiden Suomen kaupunkien ja seurojen puolesta, joilla ei ole samanlaisia resursseja testata ja etsiä parasta ympäristöystävällistä tekonurmea pohjoisiin olosuhteisiin, kertoo Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan apulaispormestari Paavo Arhinmäki. 

Tekonurmikentät pitää uusia noin kymmenen vuoden välein, ja siinäkin mielessä etenkin täyteaineeton tekonurmi on ekologisempi kuin vanhat kumirouhetäytteiset tekonurmet. Täyteaineettomat tekonurmet voidaan jatkossa kierrättää muovijätteenä, koska niissä ei ole esimerkiksi kumia tai hiekkaa. Nykyiset tekonurmet joudutaan usein hävittämään ongelmajätteen tavoin, vaikka käytöstä poistettuja tekonurmia on myös pyritty tarpeen mukaan hyödyntämään muissa liikuntakohteissa.