Maarit Hohteri

Patrick, tekninen isännöitsijä

Yleinen

Päädyin liikuntapalveluihin töihin ihan oman kiinnostuksen kautta vuonna 2010. Tuttuni oli täällä töissä ja kun kyselin häneltä asiasta, hän neuvoi olemaan yhteydessä Liikuntamyllyn silloiseen esihenkilöön. Sitä kautta pääsin sitten ensin työkokeiluun ja aika nopeasti liikuntapaikanhoitajaksi. Olin kolmisen vuotta liikuntapaikanhoitajana Liikuntamyllyssä. Sen jälkeen olin yhden kesäkauden Uimastadionilla, jonka jälkeen siirryin Töölön Kisahalliin, jossa olinkin sitten kymmenisen vuotta ihan vakituisessa työsuhteessa. Olin ehtinyt opetella Liikuntamyllyssä uuden kassajärjestelmän ja kun Kisiksellä siirryttiin samaan järjestelmään, sinne tuli uusi vakituinen liikuntapaikkahoitajan pesti ja pääsin sinne.  

Se oli hienoa aikaa, se 10 vuotta Kisahallissa. Se on mielestäni Helsingin sielukkain liikuntapaikka ja täynnä tarinoita. Se on edelleen mulle kuin toinen koti, aina kun sinne menee.  

Pandemian aikana Kisikselläkin oli hiljaisempaa, laitettiin paikkoja kuntoon ja oli aikaa ajatella. Juttelin frendin kanssa ja mietin että mitähän sitä isona tekisi, ja hän kysyi sitten, että olenko ajatellut, että isännöintiä voisi opiskella. Kartoitin vähän asiaa ja päädyin sitten ensin suorittamamaan sellaisen kiinteistömanagerin tutkinnon siinä työn ohessa. Sitten aloin tekemään isännöinnin ammattitutkintoa ja sen loppuun suorittaminen siellä Kisahallissa ei ollut mahdollista, joten aloin katsoa liikuntapalveluiden sisältä paikkaa, jossa tutkinnon suorittaminen onnistuisi, ja sain Pirkkolan liikuntapuistosta määräaikaisen teknisen isännöitsijän paikan. Tein tutkinnon valmiiksi työn ohessa ja olen sen jälkeen tehnyt vielä kaksi syventävää tutkintoa. Nyt olen ammattikorkeakoulussa suorittamassa opintokokonaisuutta, joka liittyy tekniseen johtamiseen.  
 
Meitä on tässä Pirkkolassa kunnossapitoinsinööri, LV-insinööri ja sähköinsinööri ja kaikki teknisen alan asiantuntijat tässä samalla käytävällä, ja ihan hirveästi olen saanut oppia ja tukea täältä koko ajan.  Työpäivät kuluvat tällä hetkellä aika pitkälti huoltokirjan parissa. Se on alusta ja kommunikaatioväline, josta löytyy kaikki meidän tekniikka ja jolla ylläpidetään meidän kiinteistöjä. Huoltokalenterin mukaan tehdään erilaisia viikoittaisia, kuukausittaisia ja vuosittaisia tehtäviä. Palvelupyyntöjä voidaan tehdä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Lisäksi työnkuvaani kuuluu muassa perehdytyksien ja ohjeistuksien laatimista.   

Avustan kiinteistötekniikkatiimin asiantuntijoita, lähinnä kunnossapitoinsinööriä ja LVI-insinööriä. Teemme kohdekäyntejä, joiden aikana katselmoidaan rakennusten tekniikkaa ja rakenteita, ja näiden pohjalta tilataan tarvittavat työt. Lisäksi olen työstänyt n. 50 kappaletta perehdytyskansioita Bem-huoltokalenterin viikkotehtäviin ja näiden pohjalta on kaikkiin kohteisiin tehty myös perehdytykset. Perehdytysten aikana käydään kaikki viikoittaiset tehtävät läpi mitä huoltokalenterissa on ja opastetaan oikeaoppinen kirjaaminen huoltokirjaan.  

Työssäni kiehtoo erityisesti se, että meillä on esimerkiksi just Kisahallin ja Töölön pallokentän kaltaisia kiinteistöjä ylläpidettävänä, jotka on nähneet paljon historiaa, siis ihan 1900-luvun alusta asti. Kyllä mulle on tärkeää se, että me pidetään niitä kunnossa ja pyritään säilyttämään ne uusillekin sukupolville käyttöön.  

Koen että liikuntapalveluissa olen saanut kaikissa urani vaiheissa tukea esihenkilöiltä ja työnantajalta. Olen saanut vastuuta ja saanut tehdä merkityksellisiä tehtäviä, ja kehittymistä ja opiskelua on tuettu. Se, että olen ollut töissä monessa eri toimipisteessä, on antanut näkemystä nykyiseenkin työnkuvaan. Tunnen paikat ja tiedän minkälaisia palveluja missäkin tuotetaan. On ollut kiva olla ylläpitämässä toimivia puitteita ja sitä kautta mahdollistamassa helsinkiläisten liikkumista. 

Suomen suurin työnantaja Helsinki mahdollistaa myös urapolut eri toimialojen välillä. Osaamisen kartuttua siirrynkin seuraavaksi kaupunkiympäristön toimialalle.