Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli on kehitetty auttamaan liikkumisen puheeksi ottamisessa, liikkumismotivaation herättelyssä ja palveluohjauksessa erilaisissa asiakaskohtaamisissa. Liikkumisen edistämisen mini-interventio kannattaa tehdä rutiininomaisesti, jos arvioidaan, että asiakas hyötyisi terveytensä kannalta liikkumisen lisäämisestä. Liikkumisesta on luontevaa keskustella osana muita elintapoja.

Liikkumisen edistämisen mini-interventio perustuu asiakaskeskeiseen työskentelytapaan motivoivan haastattelun periaatteita ja vahvuusnäkökulmaa hyödyntäen. Asiakkaan liikkumisen vähäisyyden sijaan kiinnitetään huomiota siihen, mikä jo toimii ja mitä asiakas osaa. Vahvuuksien esille nostamisen avulla tuetaan pystyvyyden tunnetta, jolloin valmius vahvistaa olemassa olevaa hyvää tai uuden kokeilua kasvaa. Usko omaan pystyvyyteen on keskeistä muutokseen motivoitumisessa. Jos muutos tuntuu mahdolliselta toteuttaa, on sitä helpompi lähteä yrittämään. 

Vähemmän liikkuvien kohdalla on hyvä muistaa, että liikkuminen on hyödyllistä, vaikka ei kykenisi liikkumaan liikkumissuositusten vaatimia määriä. Esimerkiksi istumisen tauottaminen ja paikallaanolon korvaaminen kevyellä liikkumisella saattaa aluksi olla helpompi tavoite, kuin reippaan ja rasittavan liikkumisen lisääminen. Paikallaan olon vähentäminen voi myös olla tärkeä ensimmäinen askel kohti liikunnallisempaa elämäntapaa.

Liikkumisen edistämisen mini-intervention toteutus

Malli koostuu kolmesta kysymyksestä, joita voi tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan syventää lisäkysymyksillä. Aivan aluksi on hyvä kysyä asiakkaalta, sopiiko hänelle keskustella liikkumisesta. Kun lupa on saatu, lähestytään liikkumista myönteisesti, asiakasta kuunnellen ja hänen tarpeensa huomioiden.

Ammattilainen kiinnittää huomiota asiakkaan arjessa jo tapahtuvaan pieneenkin liikkumiseen tai aikaisempiin liikkumistottumuksiin tai -harrastuksiin ja antaa arvoa niille. Korostamalla nykyistä ja aiempaa hyvää, voi motivaatio nykyisten tottumusten lisäämiseen tai uuden mielekkään liikkumistavan kokeilemiseksi kasvaa. Keskustelun päätteeksi tarjotaan esille nousseita asiakkaan itsensä valitsemia liikkumismahdollisuuksia (arki- ja hyötyliikkuminen, omaehtoinen tai ohjattu liikunta tai liikuntaneuvonta) tai ohjataan lisätiedon pariin.

Eteenpäin ohjaus keskustelun lopuksi

Liikkumisen lisäämisen tapa tulee olla asiakkaan itse määrittelemä ja mahdollinen toteuttaa, sillä se tukee asiakkaan autonomiaa ja edesauttaa kokeilussa onnistumista. On helpointa lähteä lisäämään tekoja, joita jo tekee tai joista nauttii. Ajatus pientenkin tekojen tehokkuudesta on tärkeä, sillä onnistumiset antavat uskoa kykyyn tehdä muutoksia ja johtavat uusiin onnistumisiin.

Arki- ja hyötyliikkumisen lisääminen ja paikallaanolon vähentäminen voivat olla joillekin ihmisille sopivin tapa aloittaa liikkumisen lisääminen. Jos asiakas on kiinnostunut liikuntakokeilusta, voi hänen kanssaan sopia kokeilusta omaehtoisten tai ohjattujen liikuntamahdollisuuksien parissa tai ohjata liikuntaneuvontaan.

Ammattilaisella on hyvä olla tiedossa alueen liikkumismahdollisuudet, jotta hän osaa ohjata asiakkaan niiden pariin. Helsingin kaupungin liikkumismahdollisuuksista löytyy lisätietoa täältä ja Liikuntaluurista. Kun asiakas on määritellyt liikkumisen lisäämisen tavan, suunnitellaan sen toteuttaminen yksityiskohtaisesti (miten, missä ja milloin) ja parhaassa tapauksessa kirjataan ylös.

On myös mahdollista, että asiakas ei ole vielä valmis kokeilemaan liikkumisen lisäämistä. Asia on kuitenkin otettu puheeksi ja asiakas on tullut kuulluksi. On mahdollista, että ajatus liikkumisen lisäämisestä on silti saanut alkunsa ja kokeilun suunnittelemiseen voidaan palata myöhemmissä tapaamisissa.

Liikkumisen edistäminen mini-interventiomallin tausta

Suomalaisista työikäisistä valtaosa liikkuu riittämättömästi suhteessa liikkumisen suositukseen ja viettää valveillaoloajastaan liikaa aikaa paikallaan. Säännöllinen liikkuminen vähentää useiden kansansairauksien sairastumisen riskiä sekä edistää muuan muassa oppimiskykyä, mielen hyvinvointia ja työstä palautumista. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvat tuhannet kohtaamiset tarjoavat luontevan ja tehokkaan tilaisuuden liikkumisen puheeksi otolle. Perusterveydenhuollossa liikkumisen lisäämiseen liittyvän neuvonnan antamisen esteiksi on kuitenkin todettu muun muassa terveydenhuollon henkilöstön ajan, koulutuksen sekä osaamisen puute.

Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelman (2022–2025) liikkumisen edistämisen toimenpiteissä mainitaan liikkumisen puheeksi oton työkalujen kehittäminen osana sosiaali- ja terveydenhuollon ydinprosesseja useissa sen eri palveluissa. Mallin taustalla on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten toive valmiille helppokäyttöisille fraaseille liikkumisen puheeksi ottamisen tueksi. Mallia voi sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi käyttää monipuolisesti erilaisissa kohtaamisissa, joissa liikkumisen puheeksi otto on luontevaa

Malli on kehitetty yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntapalvelujen ja sosiaali- terveys- ja pelastustoimialan, Opiskelijoiden Liikuntaliiton, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n sekä Liikkuva opiskelu -ohjelman kanssa. Mallin suunnitteluun ovat osallistuneet liikunta-alan ja sosiaalipsykologian asiantuntijoiden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita.  Mallia on kokeiltu vuoden 2023 aikana tietyissä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa lupaavin tuloksin.

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli Helsinki (PDF)
Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli valtakunnallinen (PDF)

Tiedote kokeilusta: https://www.hel.fi/fi/uutiset/helsinki-pyrkii-aktivoimaan-vahemman-liikkuvia-uusi-tyokalu-helpottaa-liikkumisen-puheeksi

Mallin kuvaus löytyy myös Innokylästä https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/liikkumisen-edistamisen-mini-interventiomalli

Lisätiedot: hanne.munter@hel.fi

Lähteet:

Absetz (2020), Vahvuuslähtöisen ohjauksen työvälineitä. Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry. https://suomentule.fi/ammattilaisille/helpompi-tapa-elintapamuutoksen-tueksi/vahvuuslahtoisen-ohjauksen-tyovalineita/

Absetz, Liikkumattomasta liikkujaksi, mutta miten? Liikunta & tiede 50, 6/2013. https://docplayer.fi/18985702-Teksti-pilvikki-absetz-liikkumattomasta-liikkujaksi-mutta.html 

Absetz P. & Hankonen N. Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot. Duodecim 2011;127 s. 2265–2267.

Bandura A. Self-efficacy: the exercise of control. New York: Worth Publishers 1997

C J Caspersen, K E Powell, G M Christenson. Physical activity, exercise, and physical fitness: definitions and distinctions for health-related research. Public Health Rep. 1985 Mar-Apr;100(2):126-31.

Duodecim. Käypä hoito -suositus. Liikunta. 13.1.2016. (ylläpito lopetettu) https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50075.pdf

Ekelund U. et al. Dose-response associations between accelerometry measured physical activity and sedentary time and all cause mortality: systematic review and harmonised meta-analysis. BMJ 2019;366:l4570

Hall LH, Thorneloe R, Rodriguez-Lopez R, ym. Delivering brief physical activity interventions in primary care: a systematic review. Br J Gen Pract 2022;72:e209–e216. doi:10.3399/BJGP.2021.0312.

Helsingin kaupunki. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta kaikille Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2022–2025 Tavoitteet, toimenpiteet, keskeiset mittarit ja vastuutahot. https://www.hel.fi/static/kanslia/hyte/liite-hyvinvointisuunnitelman-tavoitteet-toimenpiteet-mittarit-vastuutahot.pdf

Köhler, Harry. Hoitava viestintä. Lääkärin hoitava viestintä potilaskohtaamisessa. Helsingin yliopisto Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 2019:124. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/304257/HOITAVAV.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Järvinen. Motivoiva haastattelu. Käypä hoito -suositus. 27.8.2020. https://www.kaypahoito.fi/nix02109  

Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. UKK-instituutti, 2019. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/  [viitattu 18.11.2021]

Pesola A., Pekkonen M., Finni T. Miksi liiallinen istuminen on vaarallista? Duodecim 2016;132(21):1964-71. https://www.duodecimlehti.fi/duo13381  

Rollnick, Miller & Butler. Motivational interviewing in health care: Helping patients change behavior. The Guilford press, NY, 2008 Absetz (2014) mukaan.

Suni J., Husu P., Aittasalo M., Vasankari T. Liikunta on osa liikkumista– Paikallaanolon määritelmää täsmennetään parhaillaan. Liikunta ja tiede: 51. 6/2014 [viitattu 18.11.2021] https://docplayer.fi/47874-Liikunta-on-osa-liikkumista-paikallaanolon-maaritelmaa-tasmennetaan-parhaillaan.html 

UKK-instituutti. Liikkumisen vaikutukset. (Päivitetty 1.3.2021) [viitattu 18.11.]. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/