Hiihto ja ladut
Talvi kutsuu kaupunkilaisia liikkumaan, ja runsaslumisina talvina Helsingissä on noin 200 kilometrin mittainen latuverkosto. Olemme koonneet tälle sivulle tietoa ja vastauksia kysytyimpiin kysymyksiin koskien latuja ja hiihtämistä.
Helsingin ladut ja latutilanne
Latutilannetta voit seurata Ulkoliikunta.fi -karttapalvelusta, josta löydät latukohtaisesti seuraavat tiedot:
- milloin latu on viimeksi huollettu tai kunto todettu
- ladun pituus
- suositeltava hiihtotyyli
- ladun korkeusprofiili
- mahdollinen ladun valaistus
Palvelussa reitit on värikoodattu ladun kunnon mukaan:
- vihreä=hyvä
- keltainen=tyydyttävä
- musta=heikko tai suljettu
- harmaa=tuntematon, latutietoja ei olla päivitetty kymmeneen päivään
Löydä lähin – hiihtoladut kartalla
Tarkempia tietoja laduista löydät kunkin ladun omalta sivulta
Paloheinästä löytyy ensilumen latu, kun pakkasta on tarpeeksi
Paloheinän ulkoilualue, jossa on kymmenien kilometrien reittiverkosto luonnon helmassa, on Helsingin hiihtoalueista suosituin. Paloheinän ladut on valaistu peltolatuja lukuun ottamatta. Paloheinän ensilumen latu on myös yleensä ensimmäinen latu, joka on hiihtokunnossa, sillä ladun läheisyyteen asennetun lumetusjärjestelmän avulla latua päästään lumettamaan tykkilumella heti, kun talvikaudella tulee riittävän pitkä pakkasjakso.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Kysymyksiä ja palautteita aiheesta saamme esimerkiksi Helsingin kaupungin palautekanavan kautta.
Minne latuja ajetaan ja missä järjestyksessä latuja tehdään?
Helsingin kaupungilla on käytettävissään 7–8 latukonetta sekä suunnilleen saman verran henkilöitä latujen ylläpitoon. Latuja ajetaan myös viikonloppuisin sekä sää- ja lumitilanteen mukaan. Lumisateen jälkeen työt voidaan aloittaa jo aamuvarhain tai iltamyöhään, mutta pääsääntöisesti latuja tehdään päivisin työaikojen puitteissa. Latukoneen keskinopeus on säästä riippuen 5–10 km/h. Osa reiteistä joudutaan ajamaan kahteen kertaan, ja reitin leveydestä riippuen vielä useammin, jotta saadaan haluttu tulos.
Latujen ylläpitoresurssi on jaettu Helsingissä itäiseen ja läntiseen. Näiden alueiden ylläpidossa on prioriteettijärjestys. Lännessä pääkohteet ovat Paloheinä, alueen peltoladut ja purupolut sekä Keskuspuisto. Paloheinässä on myös lumetusjärjestelmä, jonka avulla tykkilunta pystytään ampumaan ensilumenladulle pakkasolosuhteissa. Vastaava lumetusjärjestelmä on myös Paloheinän pulkkarinteessa. Lumetusjärjestelmän lisäksi ladut ja pulkkamäki vaativat kuitenkin pidempi aikaisen pakkasjakson, jotta ne saadaan käyttökuntoon.
Idässä ensimmäisinä ajetaan ja huolletaan Vuosaaren Mustavuoren ja Herttoniemen latureitit. Talvikaudella 2024–2025 Kivikon ja Malmin lentokentän latureittien kohdalla niissä olevat rakennustyöt vaikuttavat jonkun verran kyseisten reittien pituuksiin ja kunnossapitoon.
Latureiteistä niin sanotut ympyrälenkit luodaan ja huolletaan ensin. Tämän jälkeen hoidetaan yhteysladut, jolloin latukone tekee samalla latua liikkuessaan paikasta toiseen. Eri talvina latureittien muoto ja pituus saattavat vaihdella lumitilanteen, muiden luonnonilmiöiden tai ympäristötekijöiden (esim. peltoalueilla kyntöjen) vuoksi.
Kaikki Ulkoliikunta.fi -karttapalvelussa näkyvät (noin 200 km) ladut kuuluvat huollettaviin latuihin. Näiden lisäksi resurssin mukaan ajetaan ylimääräisiä, osin jo vakiintuneita latuja eri puolille kaupunkia. Nämä ladut eivät näy ulkoliikuntakartassa, sillä niiden ylläpito on tilannekohtaista. Nämä ylimääräiset ladut ovat usein koulujen yhteydessä, kuten esimerkiksi Myllypurossa, Viikin Latokartanossa ja Ala-Malmilla.
Näiden lisäksi esimerkiksi Kaivopuistoon, Lauttasaareen, Eugen Schaumanin puistoon Kulosaareen sekä Hietaniemen ja Aurinkolahden uimarannoille on ajettu kaupunkilaisten toivomana ladut runsaslumisina talvina, jos lumitilanne on sen sallinut ja muu priorisoitu latuverkosto on kunnossa. Näissä edellä mainituissa puisto- ja uimarantakohteissa latujen ylläpito on haasteellista, sillä latukone joudutaan erikseen kuljettamaan paikalle, ja tällöin latukone on kuljetusten ajan poissa muusta käytöstä.
Koneellista latu-uraa varten tarvitaan minimissään noin 20 sentin kerros koostumukseltaan sopivaa lunta, mieluummin enemmän. Myös latupohja vaikuttaa siihen paljonko lunta tarvitaan latuja varten. Latukoneen terä yksinään on 7 cm syvä, tämän alle tulisi jäädä vielä reippaasti lunta, jotta latu-ura pystytään ajamaan.
Miksei latualueita lisätä enempää?
Noin 200 kilometrin latuverkosto on melkoisen kattava, ja nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista kasvattaa latuverkostoa entisestään ja ylläpitää latujen laatua halutulla tasolla. Lisäksi reittejä ja ulkoilumahdollisuuksia halutaan jättää myös kävelijöille ja pyöräilijöille.
Löytyykö jostain sähköisessä muodossa Paloheinän alueen latujen vaativuuskartta?
Vaativuuskarttaa ei ole tällä hetkellä saatavana.
Mitkä ovat käyttösäännöt – saako latualueella kävellä tai pyöräillä?
Kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää, että kunnan rakentamien ja ylläpitämien maastohiihtolatujen kunto pysyy turvallisella tasolla. Kävelijät eivät edesauta turvallisen tason ylläpitoa, koska saattavat vahingoittaa latuja, minkä lisäksi kasvaa hiihtäjien ja kävelijöiden törmäämisvaarasta johtuva onnettomuusriski, jonka estäminen on sekä hiihtäjien että kävelijöiden etu.
Helsingin kaupungin liikuntapalvelut katsoo latukoneella kunnostetun hiihtoladun olevan rakennettu liikuntapaikka, jonka käyttöoikeutta on myös mahdollista rajoittaa ilman, että jokaisenoikeutta loukataan. Näin ollen kävely tai pyöräily latualueilla ei ole sallittua.
Saako latualueelle tulla koiran kanssa?
Koiran ulkoilutus ja hevosella ratsastus latualueilla on järjestyslaissa yksiselitteisesti kielletty. Paloheinässä on tosin niin sanottu koiralatu, jolle voi mennä hiihtämään koiran kanssa.
Voidaanko kyltityksin merkitä, mitkä reitit on tarkoitettu hiihtäjille ja mitkä muille urheilulajeille (esim. kävely, pyöräily)?
Latuja on Helsingissä noin 200 km, ja ne risteävät erilaisten reittien kanssa. On haastavaa toteuttaa kyltityksiä nykyresursseilla kesä- ja talvikausina osin muuntuvien latujen ja reittien ajon ja kunnossapidon kanssa. Paloheinässä opasteissa tuodaan esille, että ulkoilureitit, jotka ovat merkitty laduiksi, ovat varattuna latukäyttöön vuosittain 1.12.–30.4. Keskuspuiston pohjoisosa on opastekyltit, ja Keskuspuiston eteläosan kyltitykset valmistuvat näillä näkymin vuoden 2024 loppupuolella.
Kuka väistää ja ketä, jos hiihtäjä ja kävelijä tai pyöräilijä kohtaavat?
Yleisenä ohjeena voidaan todeta, että koneellisesti ylläpidetyt ladut on tarkoitettu latukäyttöön. On kuitenkin tilanteita, esim. latureitit ja muut reitit risteävät, ja jossa hiihtäjät, kävelijät ja pyöräilijät saattavat kohdata.
Liikkujia on lähtökohtaisesti ulkoliikunta-alueilla paljon. Normaalit hyvät käytöstavat pätevät myös ulkoilumaastossa, oli sitten liikkeellä hiihtäen, kävellen tai pyöräillen. Ulkoilualueet ovat yhteistä verovaroin ylläpidettyä julkista tilaa. On kaikkien käyttäjien vastuulla, että ladut ja ulkoilualueet ovat turvallista tilaa kaikille käyttäjille. Erityisesti latualueilla tulisi huomioida lapset ja hiihtämään opettelevat sekä vanhemmat, hitaammin liikkuvat. Kohteliaisuus ja ystävällinen käytös muita kanssaliikkujia kohtaan tulisi olla itsestäänselvyys.
Vastaus kysymykseen väistämisvelvollisuudesta on tilannekohtainen. Yleisenä ohjeena voidaan sanoa, että takaapäin tuleva liikkuja tai hän, jolla on enemmän vauhtia tai massaa, väistää. Hiihdossa väistäminen ei ole aina niin helppoa, ja voi jo itsessään aiheuttaa vaaratilanteen. Siksi yleisenä toimintaohjeena voitaisiin sanoa, että pysytään ladulla valppaina ja käytetään tilannekohtaista harkintaa: se väistää, jolla on mahdollisuus väistää. Risteysalueilla ja yhteysreiteillä vaaditaan kaikilta käyttäjiltä erityistä varovaisuutta ja hitaampaa vauhtia.
Tutustu Suomen ladun hiihtoetikettiin
Miten ladulla ilmenevästä valaistukseen liittyvästä viasta kannattaa ilmoittaa?
Mikäli hiihtoladulla on valaistukseen liittyviä ongelmia, ongelman voi ilmoittaa heti ”Julkisen ulkovalaistuksen vikailmoitus” -palvelussa. Palvelun kautta tehdyt ilmoitukset siirtyvät suoraan Helenin järjestelmään.
Siirry Julkisen ulkovalaistuksen vikailmoitus -palveluun
Mistä löytyy sopivia kävely- ja lenkkeilyreittejä sekä pyöräilyreittejä?
Keskuspuiston läpi kulkee kävelyyn ja pyöräilyyn tarkoitettu talvikunnossa pidetty metsäreitti, jonne ei ole ajettu latuja. Reitti alkaa Nordenskjöldinkadun liikennekoulusta, käy Ruskeasuon, Maunulan ja Pirkkolan sekä Paloheinän täyttömäen länsipuolen kautta ja päätyy Hakuninmaan Kuninkaantammentiehen. Talvikaudeksi 2023 uusina reittiyhteyksinä avattiin auratut ulkoilureitit Pitkäkoskelta Kuninkaantammentietä pitkin Niskalaan ja Niskalasta Torpparinmäkeen. Myös Paloheinän majalta pääsee talvella kävelemään ja pyöräilemään Keskuspuiston pääreitille Paloheinän täyttömäen yli pulkkamäen reunaa pitkin sekä kiertämällä täyttömäen sen pohjoispuolelta.
Keskuspuiston ja Paloheinän talvikunnossapidettävien kävely- ja pyöräilyreittien lisäksi Helsingin kaupunki pitää kevyenliikenteen väyliä kunnossa auraamalla, hiekoittamalla ja suolaamalla. Tehostetun talvihoidon verkosto puolestaan kattaa pyöräväyliä ympäri Helsinkiä.